Iloisia juttuja II

Päästyään maantielle, juohtui hänelle mieleen, että nyt sopisi hyvin käydä yksin tein henkikirjurin luona tuumaamassa siitä Jepen verottamisesta. Matka sinne ei ollut pitkä, ja nyt olivat kerran semmoiset vaatteet yllä.

Hän meni siis sinne.

Ulko-ovi oli kiini, mutta Jojakim näki siinä riippuvan nauhan ja alkoi siitä vetää. Sisäpuolella helisi kello. Piika tuli aukasemaan.

"Onko henkiherra kotona?"

"On, mutta se makaa."

"Menkää herättämään, taikka minä menen."

"Elkää Jumalan tähden! Herra on ruokalevollaan."

"Olkoon vaikka millä, mutta noustava sen nyt on."

Jojakim alkoi kiskoa nauhasta, niin että kello oli vähällä haleta. Piika kyllä voivotteli ja siunaili mokomaa "mustalaista", mutta huoliko tämä siitä.

Viimein tuli henkiherra kamaristaan unisena ja pörrö