Pikku ihmisiä

»Minä tässä vain muistelin muutaman oppilaani nimeä. Tuo Veli Erkki on hänen näköisensä.»

»Nii-iin», lausui pitkään Leena nauraen itsekin erehdykselleen. Mutta sitten alkoi puolestaan selittää: »Minusta tuo Veli Erkki vähän muistuttaa muuatta tohtoria, vai lieneekö ollut vielä aivan valmis tohtori?» Leena kääntyi kuin lehtorin rouvalta kysyäkseen, mutta tämä siirtyi toiselle puolen joulukuusta korjaamaan muuatta kynttilää, joka oli vähän, vaan ei ollenkaan haitalle asti, kallellaan. Ja Leena jatkoi: »Kumminkin se jo tohtoroi lomalla ollessaan. Mutta sitten se otti ja kuoli...»

»Eihän vain tapaturmaisesti?» kysyi keskeyttäen lehtori, josta alkoi tuntua, että Leena on samalla polulla kuin hänkin.

»Tapaturmaisesti!» vastasi Leena.